työ + perhe

Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi esitetään paljon monimutkaisia laskukaavoja. Pohjan hyvinvoinnillemme – muun muassa tasa-arvolle, työvoiman saatavuudelle, eläkkeille ja julkisen talouden rahoitukselle – muodostaa lopulta yksi yhtälö, jonka ratkaiseminen ei vaadi funktiolaskinta ja taulukkokirjaa.

Yksilöllisestä yhteiskunnan kokoiseksi kasvava yhtälö ratkaisee tulevaisuutemme. Syntyvyys on romahtanut nopeasti 1800-luvun nälkävuosien tasolle. Syitä etsitään usein työn ja perheen yhteensovittamisen haasteista.

Yhtälön ratkaisut lähtevät asenteista. Miten perhevapaat saadaan jokaisen vanhemman kalenteriin? Löytyisikö työssäkäynnin aikoihin ja tapoihin lisää joustoja? Minkä kiven kääntäminen toisi elämään enemmän vakautta ja vähemmän epävarmuutta? Mistä löytyvät lastenhoidon turvaverkot arjessa ja arjen yllättäessä? Voisimmeko keskustella vähemmän ongelmista ja enemmän onnesta?

Tarvitaan enemmän perhemyönteistä puhetta, perhemyönteisiä asenteita ja ennen kaikkea perhemyönteisiä konkreettisia ratkaisuja.

työ + perhe – Ratkaistaan arjen yhtälö!

työ + perhe -kampanja on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kampanja.

Kaikki työpaikat ja perheet ovat erilaisia. Siksi ratkaisut, jotka sopivat yhtäälle, eivät pure toisaalla.

Kampanja haastaa yrityksiä ja muita työnantajia etsimään ja nostamaan esiin työn ja perheen yhteensovittamista tukevia ratkaisuja, jokaisen työpaikan omista lähtökohdista käsin.

Mukaan haasteeseen

Haasteen kopanneet yritykset ja muut työnantajat ovat ratkaisemassa arjen yhtälöä, muuttamassa asenteita ja edistämässä suomalaisen työelämän perhemyönteisyyttä.

Ilmoita yrityksesi mukaan

Lähde ratkaisemaan arjen yhtälöä ja ilmoittaudu mukaan kampanjaan. Ilmoittautuminen tapahtuu vapaamuotoisesti kertomalla asiasta esimerkiksi yrityksen nettisivuilla tai sosiaalisessa mediassa.

Käytäthän mukaanlähdöstä kertoessasi some-tunnusta #työplusperhe.

Lähtemällä mukaan kampanjaan yrityksenne sitoutuu edistämään työelämän perhemyönteisyyttä, jokaisen työpaikan omista lähtökohdista käsin. Infosivulta löydät ilmaiset sähköiset kampanjamateriaalit vapaasti käytettäviksi.

Haasta somessa kumppani tai kilpailija

Kampanja on avoin kaikille siitä kiinnostuneille yrityksille ja työnantajille. Voit haastaa somessa yrityskumppanin tai kilpailijan mukaan arjen yhtälöä ratkomaan. Infosivulta löydät haasteeseen kättä pidempää.

Käytäthän haastaessasi some-tunnusta #työplusperhe.

Mukana kampanjan aloituksessa:

#työplusperhe-ratkaisuehdotuksia

Ratkaisimme arjen yhtälöä 2.3.2019 Espoon Superparkissa järjestetyssä #työplusperhe-hackathonissa. Paikalla oli yritysten henkilöstöjohtoa, yrittäjiä, tutkijoita, viranomaisia ja yhteensä 36 lasta tai lastenlasta.

Tuloksena syntyi perheystävällisemmän työelämän ratkaisuehdotuksia. Tämä on kuitenkin vasta alkua. Mitä teidän työpaikallanne on tehty tai voitaisiin tehdä, jotta työn ja perheen yhteensovittaminen sujuisi saumattomammin?

työ + perhe – toisen asenteen yhtälö

työ + perhe on yhtälö, jonka ratkaisut lähtevät työpaikan asenteista. Perhemyönteisiä asenteita kysytään, kun työntekijä kertoo perheenlisäyksestä, jää perhevapaalle tai tarvitaan työ- ja sijaisjärjestelyitä. Tilanteet ovat yritysten arkea, eivät ongelmia tai uuvuttavia lisärasitteita.

Yrityksen ylimmän johdon asenteilla on ratkaiseva vaikutus koko työpaikan asenneilmapiiriin. Siksi johtohenkilöt ja esimiehet tulisi valmentaa ymmärtämään arjen yhtälön eri muuttujia.

työ + perhe – perhevapaa, perhevapaa, perhevapaa

Perhevapaa on yksi keskeisimmistä ja keskustelluimmista työn ja perheen yhteensovittamisen keinoista.

Perhevapaat kuuluvat jokaisen vanhemman kalenteriin – myös isejä tulee kannustaa perhevapaiden käyttämiseen. Samalla perhevapaisiin kytkeytyy liuta käytännön asioita, jotka takaavat vapaalle jäämisen, vapaalla olemisen ja vapaalta paluun myönteisen kokemuksen. Millaista yhteydenpitoa työntekijä toivoo työpaikalta perhevapaansa aikana? Tarjotaanko vapaan aikana mahdollisuutta perehdytykseen? Miten työnantaja ja lähiesimies helpottavat töihin paluuta? Entä miten työkaverit ottavat töihin palaavan vastaan?

työ + perhe – saman elämän muuttujat

Työ ja perhe ovat osa samaa elämää. Siksi työ heijastuu kotiin ja perhe töihin. Arkea helpottaa, kun työvuorojen suunnittelussa, työvuorojen vaihtamisessa ja palaveriaikatauluissa huomioidaan elämä lasten kanssa. Joillakin työpaikoilla lapset esimerkiksi voivat joskus olla vanhempiensa mukana töissä.

Yhtälön ratkaisuja on yhtä monta kuin sen ratkojiakin. Työnantajien kannattaa kysyä, mikä toimii ja kehittää kokeillen uusia käytäntöjä. Tärkeää on, että kaikki työntekijät kokevat tulevansa oikeudenmukaisesti huomioiduiksi.

työ + perhe – yhtälöllä on näköisesi ratkaisu

Yhtälöön ei ole yhden muotin ratkaisua. Perhetilanteita on yhtä monta kuin työntekijöitä. Samalla työ raskaan teollisuuden hitsaamossa asettaa työn ja perheen yhteensovittamiselle toisenlaisia haasteita kuin työ toimistossa. Siksi yksilölliset tarpeet tulee huomioida tilanteen mukaan ja työpaikkojen etsiä rohkeasti näköisiänsä ratkaisuja.

EK:n perhepoliittiset tavoitteet

Yritykset, poliitikot tai työmarkkinajärjestöt eivät päätä lasten saamisesta. Elinkeinoelämä voi kuitenkin olla rakentamassa sellaista yhteiskuntaa, jossa perheet kokevat työn ja perheen olevan yhdistettävissä oleva yhtälö.

Työntekijä on yrityksen tärkein voimavara. Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa kehittää suomalaista työelämää nykyistä perhemyönteisemmäksi. Siksi EK on esittänyt perhevapaiden uudistamista, perheiden kotipalveluiden lisäämistä, päivähoitopalvelujen kehittämistä, päivähoitomaksujen alentamista sekä peruskoulujen resurssien lisäämistä oppimisvaikeuksista kärsivien lasten tukemiseksi.

Uudistetaan perhevapaat

EK esittää perhevapaiden kiintiöimistä niin, että malli kannustaisi äitejä ja isejä käyttämään perhevapaita nykyistä huomattavasti tasaisemmin. Uudistuksen tarkoitus on tukea työllisyysasteen nousua ja naisten ura- ja palkkakehitystä. Vahventunut naisten työmarkkina-asema parantaa syntyvyyttä. EK päätyi esittämään perhevapaakiintiöitä, jotka eivät ole vanhempien kesken vaihdettavissa, koska kaikesta puheesta huolimatta miehet yhä käyttävät vanhempien kesken vapaasti valittavista vanhempainvapaista vain 1–2 prosenttia.

Samalla varhaiskasvatuspalvelujen saatavuutta ja laatua tulee parantaa.

Äidille oikeus yhteensä seitsemän kuukauden, ja isälle kuuden kuukauden ansiosidonnaiseen vanhempainpäivärahajaksoon.
- Äidin ansiosidonnainen päivärahajakso sisältää kuukauden vapaan ennen lapsen syntymää.
- Isälle lisäksi 18 päivää vapaata lapsen syntymän yhteydessä yhtä aikaa äidin kanssa.
Oikeus nykytasoiseen kotihoidontukeen enintään siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 kk.
Edellä mainitut etuusajat voidaan pitää enintään kolmena jaksona, joilla ei ole vähimmäiskestoa.
Lisätään joustavuutta hankaliksi ja jäykiksi koettuihin Kelan säännöksiin päivärahajaksojen lukumäärästä ja pituudesta.
Varhaiskasvatuspalveluille noin 120 miljoonaa euron lisärahoitus vuositasolla palvelujen saatavuuden (esim. nykyistä laajemmat hoitoajat) ja laadun parantamiseksi.

Alennetaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja

Perhemyönteisessä yhteiskunnassa lasten päivähoito on järjestetty hyvin. Tämä helpottaa oleellisesti työn ja perheen yhteensovittamista.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ja etenkin niiden tulosidonnaisuus ovat keskeinen työttömyys- ja tuloloukun aiheuttaja. Tulojen noustessa varhaiskasvatuksen asiakasmaksut nousevat joissakin tilanteissa siten, että työllistyminen, palkankorotukset tai lisätyötuntien tekeminen eivät lisää käteen jääviä tuloja lainkaan tai lisäävät niitä vain vähän. Kannustinsyistä maksujen progressiivisuutta ei ole järkevää kiristää entisestään. Siksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja tulee alentaa kaikissa tuloluokissa.

Julkisten varhaiskasvatuspalvelujen vaihtoehtona on yksityisesti järjestetty varhaiskasvatus. Jotta vaihtoehto on todellinen, sen käyttöä tuetaan pienten lasten yksityisen hoidon tuella. Siksi myös pienten lasten yksityisen hoidon tukea tulee korottaa.

Alennetaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja tasaisesti kaikissa tuloluokissa siten, että keskimääräinen maksu alenee nykyisestä 154 eurosta 130 euroon kuukaudessa.
Korotetaan pienten lasten yksityisen hoidon tuen hoitorahaa ja hoitolisää vastaavasti eli 20 prosentilla.

Torjutaan syrjäytymistä varhaisella puuttumisella

Syrjäytyminen alkaa jo lapsuudessa. Riski sosiaalisten ongelmien syntymiseen on nähtävissä varhaiskasvatusiässä, minkä vuoksi siihen tulee puuttua varhaisessa vaiheessa.

Nopeampi ja toimivampi varhainen puuttuminen edellyttää lisärahoitusta oikein kohdistettuihin palveluihin. Lisärahoitus on nähtävä investointina, sillä sen hinta on pienempi kuin pysyvän työelämästä syrjäytymisen kustannukset.

Ulotetaan maksuton esiopetus 5-vuotiaisiin.
Luovutaan subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisesta.
Kannustetaan päiväkoteja löytämään varhaista tukea tarvitsevat lapset ja ohjaamaan heidät kunnan järjestämiin koti- ja perhepalveluihin.
Parannetaan syrjäytymisvaarassa olevien lasten tukea velvoittamalla kunnat järjestämään riittävät kotipalvelut ja resursoimaan ne. Usein syrjäytymisvaarassa oleva perhe saattaa tarvita käytännön apua arjen askareisiin.
Tuetaan eri tavoin haasteellisten lasten integrointia tavalliseen opetukseen (esimerkiksi pienryhmätyöskentelyn lisääminen tehostetun tuen tai erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille).
Velvoitetaan kunnat osoittamaan koulun omistuspohjasta riippumatta riittävä määrä lisäresursseja niihin kouluihin, joissa on tehostetun tuen tai erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita.

Info

työ + perhe on yhtälö, jonka ratkaiseminen ei vaadi funktiolaskinta ja taulukkokirjaa

Kaikille yrityksille ja muille työnantajille avoimen kampanjan tavoitteena on edistää työelämän perhemyönteisyyttä. Kampanjalla haastetaan yrityksiä etsimään ja nostamaan esiin työn ja perheen yhteensovittamista tukevia ratkaisuja, jokaisen työpaikan omista lähtökohdista käsin.

Lisätietoa kampanjasta:
Katja Leppänen, katja.leppanen(at)ek.fi
Panu Mäenpää, panu.maenpaa(at)miltton.fi

työ + perhe

Mukaan haasteeseen

#työplusperhe-ratkaisuehdotuksia

EK:n perhepoliittiset tavoitteet

Info

Haku